sunnuntai 29. huhtikuuta 2018

Ompelukoneen kotihuolto

Sadepäivän vuoksi oli tänään kotipäivä, ja etenkin sisäpäivä.. Itse olen nyt tovin viettänyt kevätkoomaa ja tuntuu ettei mitään ylimääräistä ole viime aikoina jaksanut.. Tänäänpä päätin toisin, onneksi! Sain vihdoinkin tehtyä kotihuollon ompelukoneelle päiväuniaikaan ja se selvästi kannatti!



Puolakotelossa oli eniten höttöä välissä.. Kone lähti toimimaan ihan eri tavalla tuon putsauksen jälkeen. :) 


Ja muutamia paikkoja öljysin.. 


Ompelujälki parani niin paljon, ettei hymylle meinannut tulla loppua.. :D


Koska en ole moneen viikkoon, ellen peräti kuukauteen, päässyt ompelemaan, en voinut vastustaa kiusausta.. Hyllyn päällä on odotellut pari kappaletta leikattuja paidanosia ,  ja nyt teinkin heti toisen niistä valmiiksi. Pikkuneiti sai keltaisen ihanuuden seuraavassa koossa.. :) Jos nyt alkaisi pikkuhiljaa tulla taas enemmän ompelusta juttua. Neulomistahan olen koko konelakon aikana harrastanut, mutta siinä vain nyt kestää niin kauan, ettei tänne mitään valmiista töistä ole kuvia saanut...

Ompelun jälkeen ehdittiin pienelle happihyppelylle tytön kanssa, koska ei enää satanut. Ja mielikin jo kaipasi kummallakin selvästi ulkoilmaa.. 
  

Pienen ulkoilun lomassa ehdin bongaamaan kasvimaalla ne, mitä olin jo kauan kyttäillyt, että koska nousevat mullista ylös. Syksyllä istuttamani valkosipulit, jes! Saadaan tänä vuonna niitä ihan omasta maasta! 


Ja lipstikkakin alkaa myös jo nousta, niin kuin joka vuosi.. 

torstai 26. huhtikuuta 2018

Metsään!

Nyt kun alkaa taas olla lämmintä ja kuivaa, niin päästään neidin kaa menemään metsään! Meillä on ympärillä pienten kävelymatkojen päässä kunnon metsät, joissa ollaan aina käyty mustikalla tai sienestämässä.
Pikkuneidin raahasin monta kertaa viime loppukesästä ja syksystä metsiin. Neiti oppi tunnistamaan suppilovahverot ja polki aina myttyyn kaikki muut "hyi" - sienet.. Hyvin hän bongasi jotain sieniä tänäänkin.


Metsässä käynti on muutenkin ollut aina kivaa. Kun kyllästyttää olla omalla pihalla jo tuhatta kertaa, niin metsä on tuonut kivaa vaihtelua ulkoiluun. 



Tänään käytiin vanhassa mustikkapaikassa. Heti löytyi pikkuneidille tekemistä.. 


Keppien kanssa on kiva leikkiä. :) 

Löysin jopa elämäni ensimmäiset korvasienet! Ne tosin jätin kasvamaan ja jollekin muulle poimittavaksi.. Itse en ole korvasieniä ikinä keittänyt.. 
 

maanantai 16. huhtikuuta 2018

Keväthommia


Nyt kun lumi on sulanut, alkoi pihahommat houkutella kunnolla. Sain innostuksen siistiä ruusupuskaa, joka oli saanut olla rauhassa rehottamassa jo monta vuotta. Kyllä muuttui siistimmäksi, kun vanhat ruohot ja heinät sain revittyä irti ruusunvarsien väleistä.  Tosin puolet puskasta on vielä siistimättä, mutta eiköhän se keretä tehä.. 



Saatiin myös viime viikolla pikkuneidin kaa laitettua siemeniä multaan. Tosin aika vähän.. Krassia, punabasilikaa ja fenkolia.. Oli lähinnä ajanviete että neiti pääsi kokeilemaan.. Krassi on itänyt hyvin, punabasilikasta on yksi taimi noussut ylös.. Houkuttelisi laittaa ostamaani amppelitomaatin siemeniä multiin, mutta sen teen kun kerkeän.. 



Ukkokin sai tehtyä paljon viikonloppuna. Innostui laatoittamaan meidän etupihan! Vähän jäi vielä tekemättä, mutta suurimman osan sai laitettua.. 

Minä täällä jännään tuleeko mistään mitään soittoa töihin liittyen.... Tosin jännään varmaan liian aikasin, mutta olisihan se jo kiva tietää jotain... Sitä ennen kerkee vielä tehä paljon pihalla...... 

torstai 12. huhtikuuta 2018

Kevät tuli, lumi suli.....

Peruna- ja mansikkapellot


Marjapuskat


Aurinko paistaa jo melkein joka päivä! Kevät vihdoinkin tuli! Ja lumet ovat jo melkein kaikki sulaneet, piha alkaa taas näkyä. :)

Kasvimaa on jo kokonaan päässyt lumesta.


Minä & talvella tehty kevätpipo. (Älkää välittäkö kainalossa roikkuvasta pyykkikorista,
tuli haettua kuivat pyykit pois saunasta..) :D


Piha alkaa pikkuhiljaa heräämään eloon. Ja on se kiva mennä ulos, vaikkakin kuravaatteissa, koska pikkuneitikin keksii enemmän tekemistä nykyään.. Ainakin jään/lumen/hiekansyönti on nyt tosi kova juttu, mistä äiti ei kyllä yhtään tykkää...




Polttopuutkin mies sai tehtyä..

Lampikin alkaa sulaa.






Kevätaurinko on tehnyt mielelle kyllä hyvää. Ja se pikkulintujen laulu.... Enää puuttuu hiirenkorvat, ja vielä lämpimämmät kelit, että voi takeista jopa luopua..

Vaikka kevät tulee ja pihalla riittäisi puuhaa, päätti silti tämä kotiäiti hieman irtautua tästä lapsiperhearjesta.. Ainakin joksikin aikaa..
Olen hakenut kesätöitä nyt muutamasta paikasta, ja jos tärppää, niin tämä äiti lähtee ekaan kertaan yli 3 vuoteen töihin ja pikkuneiti saa viettää kesän mummulassa. :) Isimies luonnollisesti käy töissä ja remppaa laudotusta kesälomallaan taloon. 
Mutta, nyt tuli tunne, että täytyy vähän saada paussia tähän "tee ruokaa, siivoa, ole lapsen kaa, siivoa vähän lisää"-arkeen.. :D Sais vähän ehkä jopa tulevaisuutta ajatellen laitettua jalkaa oven väliin, jos pääsisi johonkin hyvään paikkaan nyt töihin... Sillä vaikka nyt tuntuu että töihinpaluu on miljoonan vuoden päässä, niin kyllä se aika tulee kun pikkuneiti kärrätään päiväkotiin ja minut töihin.. :D Niin hyvä käydä tässä välissä vähän kattelemassa että mitäs siellä työelämässä touhuttiinkaan.. Ja ai niin, siitähän saa jopa palkkaakin! :D Toivottakaa onnea, jos hyvin käy, niin kesäkuussa olisin töissäkäyvä (enkä enää hetkeen täyspäiväinen kotiäiti..) ;)

lauantai 7. huhtikuuta 2018

Joskus vois levätäkin...

Viikonloppu alkoi. Väsynyt sellainen.. Kuinka monesta muusta tuntuu että aina arkipäivät on yhtä juoksua paikasta toiseen ja viikonloppuisin on pakko vaan olla.. Vaikka ne miljoonat kotityöt kutsuvat, koska eihän niitä kaikkia ole kerennyt tehdä milloinkaan muulloin..
Tähän viikkoon on kuulunut paljon kerhoissa ramppaamista, kavereiden näkemistä, kaupoissa käyntejä ja jopa yhdet hautajaiset.. Ja nyt kun on eka päivä tällä viikolla ettei tarvitse mihinkään mennä, niin tuntuu että vois silti.. Koska kotonahan on ihan tylsää ( eli niitä tekemättömiä tylsiä kotitöitä..) Mutta onhan se hyvä välillä rauhoittua kotiin, mutta kyllä minä ittessäni sen pienen adhd:n tunnistan näinä levottomina hetkinä.. ;) Ja kaipa se aurigonvalokin yrittää houkutella johonkin muuhun kuin imurointiin..



Toisaalta on hyvä välillä jäädä kotiin, niin ei pikkuneidin rutiinit muutu liikaa.. 
Nyt ollaan oltu jo kuukausi ainakin ilman tissimaitoa ja ekan 2 viikon tappelun jälkeen neiti tajusi että päiväunille kannattaa mennä vaikkei enää "mämmää" saakaan. Tämän päivän nukutus meni yllättävän hyvin, neiti luovutti jo puolen tunnin taiston jälkeen ja simahti.. :) 

Itsekin yritän aina touhuta liikaa kaikkea kun neiti nukkuu.. Pitäisi tajuta levätä, etenkin tämmöisen viikon jälkeen.. Nyt teen poikkeuksen ja jään tähän viereen makaamaan.. Aina ei tartte suorittaa.. Sitä suorittamista riittää minun arjessa paljon, joten ehkä välillä voin vähän löhötäkin, vaikka se sitten tuntuukin pienesti ajanhaaskaukselta.. :D

Ja ompeluksetkin on väliaikaisesti tauolla.. Kone on huollon tarpeessa, joten sitä ennen en viitsi mitään tehdä etten pilaa vaan hyviä kankaita.. :/

keskiviikko 4. huhtikuuta 2018

Ruoka-asiaa

Pääsiäinen tuli ja meni..







Mummuloissa käytiin syömässä ja paljon ulkoiltiin. Ne vähät suklaamunat meni vanhempien kitusiin, koska pikkuneiti saa ilmeisesti suklaasta ihottumaa...

Itse sain vähän aikaa sitten innostuksen ruuanlaittoon. Juu,joka päivähän tulee ruokaa tehtyä kyllästymiseen saakka,mutta nyt oli ollut jo pidempi kausi etten keksinyt uusia ruokia, mitä laittaa, joten monta viikkoa mentiin samoilla ruuilla.. Tyhjennettyäni yhden laatikon pois heitettävistä kirjoista, löysin pitkästä aikaa tämän:




Eija Piikkilän kirja Kiireisen kokkaajan keittokirja.
Siinä on kirja, josta löytyy simppeleitä kotiruokaohjeita! Anopilta tämä on aikoinaan saatu. Mielestäni se on hyvää että ohjeet ovat helppoja, ja ainesosat yleensä perustavaroita,mitä kaupoista löytyy. Ei tarvitse hikihatussa etsiä erikoisia tai eksoottisia aineksia, kun tämän kirjan ohjeissa on käytetty ihan perusvihanneksia sun muita..

Kasvisgratiini ja oman maan perunat.


On ollut piristävää tehdä uusien reseptien mukaan, ja saatu ihan perusruokaa, joka maistuu todella hyvältä! Välillä mielikuvitus lopahtaa näin lapsiperheessä, kun on kiire ja pitäisi vain jotain nyt saada pöytään.. Meillä on aika perusruuat olleet ruskea kastike+ perunat, riisi ja kana, tomaattikastike ja pasta ja keitot. Mutta viikosta toiseen näitä ruokia, niin kyllä tekee mieli vähän vaihtelua..


Tomaattilihapullia & kukkakaalilaatikkoa.


Onneksi tuo kirja löytyi, juuri sopivaan aikaan itseasiassa. :)

Kukkakaalilaatikon ohje kirjasta. Suosittelen! Jopa meidän neiti,joka tällä hetkellä nirsoilee urakalla, söi tuota hyvällä ruokahalulla.. :D 


Muistan lukeneeni lähivuosina uutisen, jonka mukaan nykynuoret eivät osaa tehdä ruskeaa kastiketta. Jos tuota, suomalaisten perusperusruokaa, ei osaa tehdä niin miten ne muut ruuat sitten...?? Muistan jopa hupaisan tapauksen kaveristani, joka yli 10 vuotta sitten, muutettuaan ekaan asuntoonsa 17-vuotiaana, ei osannut keittää perunoita. Nykyisin onneksi jo osaa.. ;)
Mutta jotenkin on minusta huolestuttavaa ettei nuorilla ole kiinnostusta ruoanlaittoon (en kuitenkaan yleistä!). Ruoanteko on yksinkertaista ja siitä saa helpoilla jipoilla tehtyä terveellistäkin. Minun lapsuudessani oli todella harvoin valmisruokia meidän ruokapöydässä. Samaa periaatetta olen ajatellut oman perheeni kannalta toteuttaa. Ja yksi mikä varmasti lisää mielenkiintoa kokkailuun, on ottaa lapset mukaan. Eikä se kyllä niin aikaa vievää ole... Jos puoli tuntia-tunti kuluu päivittäin ruuanlaitossa,niin se ei ole minusta paha... Ja ennen kaikkea, silloin tietää parhaiten mitä syö, kun sen on itse tehnyt! :)

Nonni, eiköhän tämä kotiruuan puolesta-puhe jo riitä..
Loppukevennykseksi kuva meidän pihalta eilen löytyneistä jäljistä.... :D



Pikkujäniksien jäljet tulivat tieltä suoraan meidän pihalle - vessakäynnille...... Enpä ole ennen nähnyt näin selkeitä kuvia ahterista.. Ja kyllä, jänönen on istunut kaksi kertaa papanoimaan, ennen matkan jatkumista. Nuo jäljet huvittivat kyllä hieman.. :D

Mites edellinen vuosi menikään..

 Aikamoinen vuosi taas takana..😁  Tuli katsottua suurin piirtein kuvat läpi kännykästä ja siitä aina näkee, mitä kaikkea on vuoteen mahtunu...