maanantai 30. marraskuuta 2020

Ompeluhaaste osa 11.

 Vuosi lähenee loppuaan.. Kivasti sitä on saanut ommelluksia tehtyä kuukausi toisensa perään. :) Kesällä taisi paras innostus olla tekemiseen ja aikaakin riitti silloin paremmin. Nyt luulen etten uskalla ensi vuodeksi ompeluhaastetta tehdä, sillä en voi tietää miten paljon aikaa tuleva koulu (joka alkaa ilmeisesti tammikuun lopussa! 😀) vie aikaani.. Kunhan nyt edes silloin tällöin sitten tulisi jotain tehtyä ensi vuonna, niin olisin tyytyväinen. Ensi kuu vielä siis haastetta jäljellä. 

Marraskuun ajan sain tehtyä pari työtä. Ensiksi valmistuivat saunan verhot, jotka ovat odottaneet ikkunaan pääsyä jo ainakin vuoden verran..!





Kirpputorilta löytynyt verhokangas. Pohdin jos tekisin vielä pukuhuoneeseen samasta kankaasta pienemmät verhot myös.

Lisäksi päätin tehdä tästä puuvillaisesta Frozen kankaan (Eurokankaasta) tytölle tunikan tyylisen. Alunperin ajattelin tehdä siitä kesällä hellemekon, mutta ylläri ylläri, myöhästyin siitäkin tottakai. Nyt saa sitten pitkähihaisena sen. Harvemmin tulee joustamattomista kankaista tehtyä mitään ylipäätään..






Pahin Frozen innostus on vähän laantunut, mutta kyllä ne silti vielä kelpaavat. Voi olla että joulun jälkeen, kun neiti saa pukilta lahjaksi Frozen 2- leffan, alkaa fanitus uudestaan entistä innokkaammin.. 

maanantai 23. marraskuuta 2020

Pientä remonttia

 Täällä taas vaihteeksi vietetään kotielämää räkätaudin kera.. Olo on itsellä kerrankin ihan hyvä pientä nenänvuotoa lukuunottamatta, lapsilla on vähän kurjempi olo. Noh, vastustuskyky kasvaa..

Täällä ei olla yläkerran remonttia vieläkään jatkettu, mutta aihe on tullut useammin kahvipöydässä esille. Pieniä haaveita ja pohdintoja on ollut ilmassa. Jopa pikkuneiti on alkanut juttelemaan tulevasta yläkerrasta ja aihe on pari kertaa näkynyt piirustuksissa. Alkaako oma huone jo olla neidin mielessä vahvasti..?

No, pientä muutosta saatiin aikaiseksi (tai ukko siis sai) keittiöön. Isäpuoleni ostamasta talosta lähti uusiokäyttöön tiskipöytä.  Ukko kävi hakemassa altaan ja vaihtoi sen meille.


Harmi, kun en ehtinyt ottaa ennen-kuvaa tiskipöydästä. Kun tässä uudessa tiskialtaat ovat vierekkäin, niin vanhassa ne menivät poikittain pystysuuntaan. Altaat olivat pienemmät ja etummaiseen altaaseen laskiessa vettä, se melkein aina valutti sitä samalla tiskipöydälle. Se oli raivostuttavaa. Nyt voi rauhassa läträtä tiskatessa, eikä koko pöytä ole märkänä lopuksi.

Juuri eilen ukko pyysi laittamaan mietintämyssyä päähän, että voisin pohtia millaiset keittiökaapit meille aikanaan tulee. Hämmennyin. Minä, joka en melkein ikinä ole saanut sananvaltaa sisustuksen suhteen, joudun nyt miettimään niin ison sisustuksellisen asian kämpässämme! Saa nähdä miten tässä käy, etenkin kun en mielestäni omaa sisustussilmää ollenkaan...


En muista olenko täällä näyttänyt valmiin puuvaraston kuvaa, mutta näytetään nyt varmuuden vuoksi. Tätäkin ukko koko loppukesän ja syksyn rakensi, ja nyt siellä on puut hyvässä tallessa.



Saatiinpa mekin tänne etelä-Suomeen ensilumikin. Juuri ennen flunssan tarttumista päästiin leikkimään lumessa ja neiti pystyi pienen lumikanan jopa muovailemaan (saattoi olla lumiteoksen aiheella vaikutusta, kun samana päivänä neiti vieraili naapureiden kanalassa..). Seuraavana päivänä oli tosin suurin osa lumesta jo sulanut ja sitten kyhjötettiin sisällä myrskytuulilta suojassa.

Noin kuukausi enää jouluun ja kolme viikkoa päiväkodin aloitukseen. Nyt alkaa sekä äitiä että lapsiakin jo jännittää... 😊

sunnuntai 1. marraskuuta 2020

Ompeluhaaste osa 10.

 

Salamalla otettu yläkuva......



........ Ja ilman salamaa. Mikä väriero..

Tässä kuussa kerkesin hieman ompelemaan. Pari vaatetta.
Siivoilin jopa yhtä laatikkoa, kun etsin saunan tulevia verhokankaita (joita en kerennyt tässä kuussa sitten ommella.) ja löysin unohtuneita ostoksia.. 😅 Voin hyvillä mielin nyt olla tilailematta uusia kankaita ja keskittyä nyt hetkeksi "vanhojen" käyttöön.
Jopa kutomisen makuun olen pitkästä aikaa taas vähän päässyt.



Pikkuneiti sai taskullisen tunikamekon. Ostin netin kangaskirppiksestä tämän ihanan kankaan, en tosin tiedä mistä tämä alunperin on. Voisi hyvin olla Verson puodista tai Ainolasta...?



Pikkuherralle tein kans pitkästä aikaa vaatetta. Hän sai Paapiin dinokankaasta paidan.


Huomaan että pienempien vaatteiden ompelu tuntuu vaikealta, kun neitikin käyttää jo 110-vaatteita. Pikkumiehelle tulee tehtyä harvemmin vaatetta, neidin vaatekoko menee jo rutiinilla. Oman vaatekoon tekeminen on tosin se vaikein urakka, siksi varmaan niin harvoin uskallan itselleni tehdä, vaikka enemmän pitäisi. 

Mites edellinen vuosi menikään..

 Aikamoinen vuosi taas takana..😁  Tuli katsottua suurin piirtein kuvat läpi kännykästä ja siitä aina näkee, mitä kaikkea on vuoteen mahtunu...