perjantai 29. maaliskuuta 2019

Sinistä kukkaa.

Kuva otettu ilman salamaa. Sävyeron näkee heti, kun vertaa alempaan kuvaan.. 

Myöhään yöllä, (eli klo 22-23.30. Nykyisin tulee mentyä nukkumaan niin aikaisin, ettei jaksa kauheasti yli kymmeneen enää valvoa) ompelukone taas surrasi.

Sain ommeltua vielä yhden paidan pikkuneidille. Ja nyt täytyy varmaan alkaa tehdä isompaa kokoa seuraavaksi..


Olen yrittänyt vähän käyttää kankaita pois, mutta niitä on tullut lisää vain viime aikoina..

Seuraavaksi täytyy yrittää tehdä jotan kivaa itselleni.

Kangas on Ommelliselta ostettu.

keskiviikko 20. maaliskuuta 2019

Sukat pirteillä väreillä ja kevään odotusta..

Ja niin sitä kevättä odotellaan...  Koko ajan huomaa päivän pitenevän ja auringonvalon lisääntyvän. Tosin nyt tuntuu ikuisuudelta tämä "koko ajan sataa vettä/lunta/räntää" - jakso..

Joten jos omakin mieli vähän piristyisi kunnon kirkkailla väreillä! Ehkä jonkun muunkin mieli siinä samalla.. :)




Näitä sukkia on kudottu pitkään!
Aloitin nämä joskus loppukesästä, kun harmitti niin älyttömästi aiemmin pieleen kudotut sukat.. Ja näiden piti olla rennot tekeleet, "ei paineita" tyyliset.. Jotain, mitä vaan vähän väkerrellä.. Palauttaa sukkien kutomisen tuntu epäonnistumisen jälkeen.

No, todella rennot olivatkin, kun niissä kesti monta kuukautta ja sukkien palmikkoresoritkin menivät toisesta vähän pieleen.. Jalkapäädyssä on helmineuletta.




Mutta hitaasti, ja ei niin täydellisesti tehtynä, nämäkin lopulta valmistuivat.
Vähän jäivät ehkä pieniksi, mutta jalkoihin silti mahtuvat.

Kevättä todellakin odotellaan. Juuri koko perhe sairasteltiin flunssa ja sää oli harmaa ja sateinen. Vähemmästäkin masentuu..
Silti olen yrittänyt (vointien mukaan) ulkoilla päivittäin lasten kanssa, koska happi piristää ja piha rauhoittaa uhmailijan..

Tässä haikeana tuijotellaan räntäsadetta ja toivotaan aurinkoa.. 


Mutta eiköhän se tästä.. Vähän väliä näyttäytyvä aurinko tuo pientä toivonkipinää, että kyllä se kevät sieltä kulman takaa kohta ilmestyy.. Sitä odotellessa..

Herneet maistuivat niin hyvin, että laitettiin vielä pari purkkia lisää kasvamaan neidin kanssa. 

Viime viikonloppuna tuli toivottavasti tehtyä tämän talven viimeinen lumiukko. Nythän tuo onkin jo sulanut. 

keskiviikko 13. maaliskuuta 2019

Saunan esittelyä & muita arjen asioita..

Viime sunnuntaina vietimme koko perhe taas kunnon ulkoilupäivää. Itseasiassa olemme olleet ulkona nyt todella paljon sään muututtua aurinkoisemmaksi ja päivän pidentyessä.
Ukko kaataa edelleen puita saunan takana ja siistii ryteikköä.. Hänellä on kuulemma päässään metsänhoitosuunnitelma minun ilmaistuani huoleni, että jääkö mitään puita pystyyn saunan taakse. Kuulemma jää, ja paljonkin, ja lisää puita tullaan raivauksen jälkeen istuttamaan kaadettujen tilalle. Hyvä niin..



Me muut olemme pienesti avustaneet puuhommissa tekemällä haketta pienistä oksista. Niin kauan aina, kun pikkuneidin mielenkiinto on riittänyt, tai pikkuherran unet ovat olleet hyvät..

Sinä kauniina sunnuntaipäivänä räpsin myös muutaman kuvan ja ajattelin esitellä pesupaikkamme..


Saunan, nimittäin.

Siitä lähtien, kun muutimme, muuttuivat pesukäytäntömme täysin.
Rivarikolmion suihkutiloista omakotitalon puusaunaan..


Saunan edessä tönöttävä omenapuu. 

Kuuma vesi lämmitetään samalla kuin kiuaskin. Peseminen tehdään pesuvadeilla. Kunnon talvipakkasilla saunan lämpeäminen kestää 2-3 tuntia. Eli hetken mielijohteesta ei enää pääse heti pesulle..



Muistini mukaan sauna on joskus kauan sitten ollut pieni talo jollekin perheelle.. En osaa sanoa milloin, sen vain tiedän että nykyisen talon hirret on siirretty tänne joskus 30-luvulla,niin sauna on varmaan vanhempaa tekoa.. 
Saunan toisessa osassa, nykyisessä puuliiterissä, oli silloin kanala. 




Ukon isoisä on joskus, luullakseni 80-luvulla, rakentanut saunan pukuhuoneen. Ikkunat ovat kuulemma vanhasta kioskista saadut. On isopappa aikoinaan osannut, ja vielä kierrätysmateriaalilla.. :)


Saunassa peseytyminen ei ole ollut mielestäni hankalaa. Alkuvuosina pikkuhiljaa selvisi yhtä sun toista, mikä saunassa oli vialla.. Nyt niitä on tässä vuosien aikana vähän korjattu. Suurin ongelma taisi olla vesiputken jäätyminen. Siihen löytyi ratkaisu, kun putki sai eristeet suojakseen, kun pihaa samalla kaivettiin auki muutama vuosi sitten.. 


V. 2016 kesällä kaivettiin piha auki vesiputkia ja sähköjohtoja varten. 

Sauna on vanha ja huonosti eristetty,  etenkin pukuhuoneessa...  Mutta se on toimiva. Ja siellä on tunnelmallista käydä sen pari kertaa viikossa. 
Mutta se saunasta.. 




Päivät ovat olleet niin keväisiä, vaikka lunta on vielä paljon maassa. Nautimme ulkonaolosta ja toivottavasti pian tulevasta keväästä ja lämmöstä. 


Pikkuneidin kanssa kylvetyt herneet ja krassikin ovat nousseet mullasta.. :) 

tiistai 12. maaliskuuta 2019

Lohikäärmeitä & vesimelonia.



Nyt kun lapsille on muodostunut iltarytmi ja pikkuneidin nukkumaanmeno nykyisin sujuu (eli neiti nukahtaa aikaisin ja nopeasti), niin on minullakin vähän omaa aikaa.. Ja jonkin energialatauksen jäljiltä minulla on voimia ja innostusta nykyisin ommella!

Loppuraskaus selvästi verotti voimia loppuvuodesta, silloin en jaksanut enkä kyllä edes halunnut tehdä mitään käsitöitä..
No, nyt on toisin! Välillä ompelen parit saumat päivisin ja loppuillasta/yöllä tekeminen jatkuu.




Nyt innostuin tekemään taas paitoja pikkuneidille (niitähän ei ollutkaan liikaa vaatekaapissa..) 

Lohikäärme/peikko kangas tuli Ommellisen possupussista. Hyvä neutraali kuvio, joka sopii myös myöhemmin pikkuherralla. 

Ikuisuuden jemmassa ollut vesimelonikangas saksittiin taas.. Viime kesänä samasta kankaasta tuli neidille shortsit. Kangas ostettu Eurokankaasta. 

Paidat ovat 98-kokoa. 


maanantai 4. maaliskuuta 2019

Puuhommia




Viikonloppuna alkoi moottorisaha laulaa. Yläkuvissa näkyy saunarakennuksen takana tönöttävä valtava kuusi. Sen oksat koskivat jo saunan kattoon, joten ukko päätti kaataa tuon puun, ja tottakai siitä saamme ensi talveksi polttopuuta.

Tältä näytti kuusen kaaduttua. 

Viikonloppu menikin nopeasti, kun oltiin koko perhe paljon ulkona vähän auttelemassa. Meillä perus kevätpuuhia nämä. 




Pikkuneiti oli hyvin kiinnostunut kokosta ja hetken ehdittiin jopa auttaa isompien oksien paloittelussa. 





Seuraavaksi ukko kaatoi vielä yhden koivun. Siinä oli jännää katseltavaa 3-vuotiaalle.

Jossain vaiheessa pikkuneidille riitti tämä metsäily, hän otti hatkat... 



Kivaahan tämmöinen, saadaan ulkoilla normaalia enemmän ja puuha on normiarjesta poikkeavaa. Ja hitusen kovaäänisempää.

Vielä pari vuotta sitten autoin paljon puidenteossa, nyt aika kuluu enimmäkseen isomman muksun vahtimisessa, ettei mene liian lähelle moottorisahoja..

Tulevaisuudessa, kun muksut ovat isompia, tämä taitaa olla tuleva kevätpuuha koko perheelle.. :)

Mites edellinen vuosi menikään..

 Aikamoinen vuosi taas takana..😁  Tuli katsottua suurin piirtein kuvat läpi kännykästä ja siitä aina näkee, mitä kaikkea on vuoteen mahtunu...