keskiviikko 10. huhtikuuta 2019

Mahlaa!

Olin tuossa maaliskuun loppupuolella maininnut ukolle mahlankeruusta. Huhtikuu lähestyi ja googlettelin ahkerasti, että miten mahlaa kerätään ja mitä se sisältää..


Sitten ukko yllätti. Olin ajatellut kysyä ensi viikonloppuna, jos kokeiltaisiin tätä ekaa kertaa. Hän itse ehdottikin sunnuntai iltapäivällä mahlankeruuta. 

Niinpä hän hakikin poran ja letkun, minä juuri säästämäni pestyn pullon. 



Ja pikkuneiti tottakai mukana oppimassa uutta. 

Kantoon ukko porasi reikiä, jotka täyttyivätkin 5 min aikana piripintaan mahlasta. Ötökät ja linnut saavat tästä kuulemma ravintoa. 


Pienen netissä tutkimisen jälkeen löysin ainakin nämä tiedot: 

Mahla on enimmäkseen vettä, se sisältää hyvin vähän mineraaleja ja vitamiineja. Ilmeisesti enimmäkseen kaliumia, kalsiumia, magnesiumia, mangaania ja vähän rautaa. 

Jotkut maistavat vähän makeutta mahlassa, minä en maistanut.. Makeus tulee kuulemma ksylitolista. Itse maistoin vaan virkistävän makuisen veden, jossa oli hitunen jotain makua (mikä maku, sitä on vaikea määritellä).  Mutta makealta se ei minun suussani maistunut. 

Netissä oli mielestäni ristiriitaisia väitteitä terveysvaikutuksista. Jonkun tutkijan/tutkimuksen mielestä mahlan terveysvaikutukset ovat "kansanuskomuksia", johtuen ilmeisesti siitä että mahlaa on tutkittu niin vähän. Sen terveysvaikutuksista ei ole varmaa tietoa. 
Joissain muissa jutuissa kehuttiin mahlan edistävän mm. hampaiden ja ihon hyvinvointia, niveloireita yms.. 
Mikä sitten on totta, en tiedä.. Mutta omana ajatuksena luulen mahlan olevan jollain lailla varmasti hyväksi terveydelle, luonnontuote kun on. 

2 vuorokauden satsi.. 


Mahla-aika on nyt huhtikuussa. Katsotaan, kuinka paljon jaksamme säilöä mahlaa pakkaseen. Puu voi tuottaa vuorokauden aikana jopa 5 litraa mahlaa. 

Luulen tästä tulevan uuden jokavuotisen tavan, jos innostumme juomaan koivuvettä useammin.. :) 

Muutakin täällä korvessa olemme puuhailleet. Ukko sai loput viime vuoden puut siirrettyä sisälle puuvajaan, pois ulkoa pressun alta. Tänä keväänä kaadetut puut odottavat vielä klapeiksi laittoa. 


Pikkuneidin kanssa saimme kylvättyä amppelitomaatin ja paprikan taimet. Vielä pienenä kokeiluna purjoa myös, vaikka sitä kerran kokeilin ja epäonnistuin.. Nyt vain taimia odotellessa.. 

Melkein jokapäiväiset pihavieraat.. 

2 kommenttia:

  1. Minulle vinkattiin blogisi ja ilahduin näkemästäni. Meillä on joukko samoista aiheista kirjoittavia, jos kiinnostaa liity joukkoomme :)

    https://tsajut.fi/suuntana-omavaraisuus-sarja/

    VastaaPoista
  2. Olenkin ollut tietoinen tällaisesta ryhmästä. Kiitos, taidanpa liittyäkin. :)

    VastaaPoista

Mites edellinen vuosi menikään..

 Aikamoinen vuosi taas takana..😁  Tuli katsottua suurin piirtein kuvat läpi kännykästä ja siitä aina näkee, mitä kaikkea on vuoteen mahtunu...