Viimeisen yli puolen vuoden tapahtumia.

 Kesä tuli ja melkein jo meni! Tätä kesää vietettiin töiden lisäksi melkein suurimmaksi osaksi uiden. Lasten kanssa käytiin paljon uimarannalla ja se tuotti tulosta, nuorempi muksu oppikin uimaan!

Joka vuosi tuntuu että kasvimaalle tulee vähemmän ja vähemmän kasvatettua, mutta kyllä sitä perustavaraa aina tulee. 

Porkkanaa, sipulia, perunaa, papuja, herneitä, kurpitsoja.. Perustavaraa.

Tuntuu että ei siellä kasvimaalla hirveästi nykyisin kerkeä olemaan, kun työt kyllä oikeasti vievät mehut arjesta. Mutta vaikka rikkaruohot kasvavat kilpaa vihannesten kanssa, niin silti ne siellä hyvin ihme kyllä kasvavat..😅

Ukkokin saanut taloprojektia etenemään. Kevään aikana tuli pieni tauko ja nyt taas jatkuu. Seinärimoja ja ikkunanpieliä on tullut yläkerran ulkolaudoituksiin. 

Ihanaa, kun alkaa edistystä tapahtumaan. Jossain vaiheessa kuulemma isäpuoleni on tulossa ukkoa auttamaan, niin sit alkaa pikkuhiljaa homma edistymään vielä enemmän. Lapset (ja etenkin minä) jo vähän kaipaavatkin omia huoneita. 

Perunan istutuksessa saatiin apua muksuilta.

Alkukesällä kun urakka vasta alkoi. 

Paljon muutakin ollut tänä vuonna, ollaan mm. tehty paljon reissuja lasten kanssa. Helatorstain aikoihin käytiin ystäväperheen kanssa Kasnäsin kylpylässä ja seuraavana päivänä Rosalan viikinkikylässä. 

Ja käytiin toukokuussa minun ja pojan yhteisen loman aikana Helsingissä Luonnontieteellisessä museossa. Se oli mielenkiintoinen, kummatkin tykättiin.

Ja tämän kesän aikana tuli jokavuotinen reissu lasten kanssa vietettyä Hiidenlinnassa, Somerolla. Se oli jännää puuhaa kaikille.

Vaikka kesä on ihanaa aikaa, odotan enemmän syksyä. En hirveästi tykkää helteistä, ja syksyisin on sopivan viileää. Ruskaa odotellessa.🍂🍁

Mites edellinen vuosi menikään..

 Aikamoinen vuosi taas takana..😁 

Tuli katsottua suurin piirtein kuvat läpi kännykästä ja siitä aina näkee, mitä kaikkea on vuoteen mahtunut, ja aika paljon kaikkea aina tulee unohdettuakin.. Onneksi on kuvat muistuttamassa!

Vuosi meni nopeasti ja työntäytteisesti. Rimaa on laskettu paljon ja töistä osaan taas nauttia. Välillä tosin tulee mutkia matkaan, mutta missä työpaikassa nyt ei tulisi.. 

Lasten kanssa tuli varmaan vietettyä laatuaikaa oikein ennätysmäärä. Kaikenlaista ollaan yhdessä puuhattu ja monissa paikoissa käyty. Suurin muutos oli tietty koulun aloitus pikkuneidillä ja hienosti on jo puolessa vuodessa opittu lukemaan ja laskemaan. 

Talonkin kanssa ollaan edistytty, senkin muistin vasta kuvien katsomisen jälkeen..😅

Syyskuun aikoihin ukko ja appiukko aloittivat rimojen laiton ulkolaudoitukseen. Samalla kokeilivat miten ikkunanpielien mallikappale sopi.. 

Marraskuun aikana sitten pikkuhiljaa niitä ikkunanpieliä alkoi sinne sitten putkahdella..☺️

Ja ai niin, toukokuussahan miehet ahkeroivat kevään ajan että saivat ulkolautoja sahattua omista puista.. Lisää rakennusmateriaalia. Joskus tuntuu että meininki on kevät/kesäisin kuin suoraan Tanskalaisesta maajussista (ilman eläimiä), mutta täytyy myöntää että ahkeraa porukkaa täällä asuu. Itsehän en mitään tämmöistä edes osaa, mutta oma aikani kuluukin sitten arjen helpottamisessa (eli ruuanlaitossa ettei isäntäväellä nouse kiukku sitä mukaa kun verensokerit laskevat..😂) ja lasten vahtimisessa (että pysyvät poissa ukkojen jaloista ja vaarallisista laitteista)... 

Vuosi vaihtuikin kivassa seurassa ja pääsin omaksi yllätykseksi tavallaan lomalle neidin joululoman ajaksi. Sain ison määrän vapaata putkeen ja omaa lomaa myös pois alta. Täällä ollaan pakkasissa vietetty kunnon kotiloma nukkuen hyvin ja taloa lämmittäen..😁

Ja leikkimökkikin vaihtoi jossain vaiheessa kesää väriä..😁

Kuurankukkia saunan ikkunassa.

Pulkkamäkeen pimeässäkin.

Ulkona oltu pakkasesta huolimatta.☺️

Katsotaan mitä tuleva vuosi tuo tullessaan. Hyvältä alulta näyttää..☺️

Valon voima 🌞

 Nuorempana en tykännyt auringosta. Teininä pukeuduin joko mustaan tai enimmäkseen tummiin vaatteisiin ympäri vuoden. Kevään tullessa auringonvalo ja lämpö tuntuivat häiritseviltä.. Osittain varmaan kuumien, tummien vaatteiden takia.. Välttelin auringonvaloa myös paljon, ja olin kuin kalkkilaivan kapteeni tietyssä vaiheessa.. Toisaalta ehkä ihan hyvä, tietäen säteilyn vaaran..

Piha alkaa hyvin sulaa lumesta..

 Nyt vanhemmalla iällä huomaan nauttivani enemmän valosta.. Kun nuorempana huomasin väsyväni valosta, kun se pamahti loistamaan niin yllättäin aina keväisin, niin nyt vihdoinkin olen alkanut huomata valon piristävän vaikutuksen. 

Olen yrittänyt tässä vuoden alusta lähtien ottaa vähän rauhallisemmin.. Stressitasot oli ja on edelleen aika kovat. Mutta hiljaa hyvä tulee..

Työkuvioissa olen vihdoinkin päässyt vähän helpommalla. Tosin siivoustöissä tulee aina yllätyksiä, että ihan liian helpolla en ole päässyt kuiteskaan.. Mutta sen verran kuiteski, että nyt pystyn sanoa, että työpaikka ei ole enää se elämän pahin stressintuoja.. 

Lapset ovat edelleen aika haastavia. Pänkkipäiset luonteet kun ovat perineet vanhemmiltaan, niin ei mikään ihme että asioista, kröhöm, keskustellaan joka päivä..😅🙈 Mutta nyt jo huomaan etenkin pikkuneidin osalla niin suurta henkistä kehittymistä, kun poloinen puolestaan stressaa syksyllä alkavaa koulua jo nyt..🙈 En olekaan enää perheen ainoa stressaaja ja ihana kun lapset kehittyvät, niin lasten hoidosta tullut väsymys on hieman vähentynyt. Valitettavasti välillä lapset tuovat oman murheensa arkeen, sitä ei pysty välttämään..

Mutta aurinko, lämpö ja valo ovat etenkin tänä vuonna hyvin alkaneet vaikuttaa minuun.              Olen päässyt taas hiljalleen liikunnan makuun. Ei edes harmita nousta ennen viittä aamulla lenkille lähtöön tai kahvakuulalla heilumiseen muun perheen nukkuessa.. Tämäkin tapahtuu n.pari kertaa viikossa, koska haluan liikunnan olevan itselleni hyvä asia, ei jotain mitä on pakko tehdä..      Syömiset paranevat pikkuhiljaa, huomaan.. Vielä kun saisin karkkien syönnin paremmin kuriin.. Huomaan olevani pirteämpi, etenkin niinä päivinä kun olen noussut aikaisin liikkumaan..            Jaksan myös taas hyvin kaikkea pientä puuhaa. Tänä vuonna sain laitettua tomaatintaimetkin ajoissa multiin! Saa nähdä koska ompeluinnostus iskee pitkästä aikaa.. 

Ainoa asia, missä kaipaan vielä petrausta on lepääminen ja palautuminen. Kun työpäivän jälkeen pääsee kotiin niin 3-4 tuntia on aikaa ennen kuin lapsien pitäisi olla nukkumassa..  Meinaan taas lipsua myöhäiseksi valvojaksi, mutta onneksi enimmäkseen on järki päässä käskenyt painua nukkumaan.. Ja oikein väsyneiden viikkojen jälkeen en pode huonoa omaatuntoa siitä että lapset ovat minun vapaapäivällä hoidossa päiväkodissa.. Kaikkea on pitänyt opetella, että oma mieli päässä on vihdoinkin alkanut antaa armoa, eikä soimaa lepohetkistä.. Kyllä ihminen tarvitsee lepoa. Ja nyt alkaa vaikuttaa aika hyvältä alulta...😊

Toivottavasti nyt, kun monen kuukauden ajan olen opetellut rauhoittamaan mieltä ja arkea, niin menisin nyt vain parempaan suuntaan. Se huono suunta on jo koettu... 

Vanhan puuvaraston remppa

Ukko viettää viimeistä lomaviikkoaan ja nopeasti se 4 viikkoa menikin.

Rehellisesti sanoen olin hieman kauhuissani, että nyt se jää kotiin silloin loman alkaessa... Kun on tottunut hääräämään kotona yksin ja pitämään päiväjärjestystä lapsille, ajattelin toisen kotonaolon olevan enemmän haitaksi kuin hyödyksi. Mutta toisin kävi, onneksi! Varmaan ekaa kertaa tuntui että tämä toinen puolisko ei ollut tiellä, ei kerjännyt ruokaa (normaalia enemmän) ruoka-aikojen ulkopuolella, lapsetkin saivat isistä seuraa enemmän.

Projekteja oli varmasti paljon ukon pääkopassa, mutta sehän on mahdottomuus saada niitä kaikkia tehtyä 4 viikon aikana. Yksi projekti tosin kyllä valmistui loman aikana. Vanha puuvarastomme saunan yhteydessä sai uuden tarkoituksen.

Tyhjennys ja purkuvaihe. 

Muutama ampiaispesä ollu katossa. 

Hän tyhjensi ensiksi puut uuteen puuvarastoon, minkä rakensi keväällä valmiiksi. Sitten tyhjensi ylätilan romuista ja puutavarasta.

Muksut ihmettelee tyhjää tilaa polttopuiden hävittyä. 

Jossain vaiheessa oli hieman rakennuksen nurkan oikomista myös, saunankin pukuhuonetta ukko suoristi yhdestä kohtaa.

Sitten kun tila oli tyhjä, niin ukko purki välikaton. Muistaakseni se oli vain pelkkää lautaa ladottu vierekkäin ilman naulausta, niin sen purku sujuikin nopeasti.

Yläkuvissa jo uutta välikattoa.. 

Välikatto valmistui ja autotallissa olevat ylimääräiset tavarat menivät tuonne.

Siinä missä oli ennen polttopuita, on nyt hyllyjä. 

Ylätila (vielä) tyhjillään. 

Muksut takapihan lempileikissään, "autossa". 

Nyt on taas lisää säilytystilaa tuleville talon remppatavaroille. Autotalli tyhjeni erittäin paljon, mikä taas tuo sen mahdollisuuden, että ukko pystyy vaikka syys/talvisateilla tekemään sisätiloissa esim ikkunanpieliä. Hyvä juttu!

Ja loppuun vielä kuvia kukkakedosta, joka on nyt alkanut kukkimaan! Ukko laittoi tyhjälle kohdalle sekasiemeniä, ja kivan näköinenhän tuosta tuli.

Kukkaketo on, kuten kuvista näkee, takapihalta päin katsottuna kasvimaan vieressä vasemmalla ja perunamaan edessä.