maanantai 31. elokuuta 2020

Ompeluhaaste osa 8.

Noh, eipä tämä elokuu näyttänyt olevan yhtään sen rauhallisempi kuin heinäkuu.. Ompelukoneen kanssa tuli pidettyä pientä taukoa ja vasta elokuun lopussa aloin taas pikkuhiljaa kaivaa konetta ja kankaita esiin.

Liikuntakärpänen puraisi sen verran napakasti tällä kertaa, että pari iltaa viikossa olen käyttänyt lenkkeilyyn muksujen nukahdettua. Loput illoista nukkumiseen tai tv-ohjelmiin. Nyt olen taas löytänyt pienen kiinnostuksen takaisin ompelun pariin.

Niin ihanaa kuin ompelu onkin, niin en voi olla miettimättä miten tulen tulevaisuudessa yhdistämään kaiken. Liikunta on kivaa, mutta siihenkin on vain harvoin aikaa. Ja jos tammikuussa alkaa kouluni, niin sitten joudun kyllä jotain karsimaan iltamenoistani koulutehtävien takia. Noh, katsotaan miten käy. Yritän pitää aikataulut kunnossa maalaisjärjellä.

Mutta itse ompeluun...
Tosiaan, jotain piti ommella, sehän on tämän haasteen tavoite. Sain yhden tunikan tehtyä tytölle. Siitä tuli aivan ihana. ❤️ Pikkuneiti halusi itse valita kankaan aikoinaan ja itse en olisi tätä valinnut.. Mutta täytyy myöntää että vaikka ajattelin alkuun kuvion olevan tylsä, niin tästä tuli kyllä syötävän hyvä! On tuolla neidillä tyylisilmää näköjään.. 😉

Kangas Verson puodista tilattu. 


Muokkasin tuommoiset hassut lärpäkkeet helman lantion kohdalle. Ajattelin olevan kiva erityinen yksityiskohta. Neiti ei tykännyt niistä. Onneksi ne sai taitettua vain sisään, niin minun ei tarvinnut ommella reunoja suoriksi.



Seuraavaa tunikaa jo pikkuhiljaa ompelen.. Hitaasti, mutta varmasti. Täytyy alkaa syksyvaatteita tekemään.

sunnuntai 30. elokuuta 2020

Syötävää kasvimaalta


Elokuun loppu ja kasvimaa alkaa tuottaa satoa. Ja ihan hyvin tänä vuonna on kaikki kasvanutkin.



Aluksi tuntui ettei mikään oikein lähtenyt kunnolla kasvamaan ja sitten tulikin loppurytinä.. Pavut tupsahtivat yhtäaikaa ja nyt niitä pitäisi syödä ja säilöä urakalla. Epäonnistuneiden nauriiden ja lanttujen tilalle tulivat komeat salaatit ja retiisit.
Herneitä muksut ovat saaneet syödä mahat täyteen.

Purjoista yli puolet kuolivat, vain 4 kappaletta selvisi kasvimaalla. Myös palsternakoista tuli tänä vuonna heikko sato, 6 kappaletta.


Ja sitten ne erittäin hyvin kasvaneet...
Tänä vuonna kasvimaa tuotti kunnon määrät sipulia, punajuuria, kesäkurpitsaa ja JÄRKYTTÄVÄN määrän porkkanoita! Porkkanoiden kanssa on vähän jo kiire, kun porkkanakärpänen uhkaa niitä pikkuhiljaa. Olen yrittänyt raastaa jonkin verran pakkaseen, mutta tila loppuu väkisinkin kesken.. Täytyy vaan jakaa niitä tuttaville mahdollisimman paljon tällä kertaa.


Mummilaan lähti tämmöinen 4,7-kiloinen jättiläinen.. 



maanantai 17. elokuuta 2020

Kasvihuoneen antimia & vähän tulevaisuuden pohdintaa.



Pitkästä aikaa kuulumisia! Ensiksi hieman kasvihuonehömpötyksiä. Huoneessa on kasvut hyvin kohdillaan. Osa kuvista on jo parisen viikkoa vanhoja, mutta suurin piirtein samannäköistä on, vähän enemmän rikkaruohoja vaan nyt..

Kurkut 

Kurkkujen vieressä kirsikkatomaatteja. 

Salaatit ja kaikkea muuta pientä. 

Tänä vuonna vaikutti siltä että ne, mitkä yleensä ovat kasvaneet hyvin huoneessa, kasvoivatkin tänä vuonna huonosti.

Retiisit esim eivät ollenkaan menestyneet tällä kertaa..
Kirsikkatomaatit tulivat vähän yllätyksenä tänä vuonna, ne lähtivät itsekseen kasvuun, kun multaan jäi edellisvuoden tomaatteja maatumaan.
Isot tomaatit ovat kasvaneet hyvin ja anopilta saatiin taas tänä vuonna iso kasa kurkuntaimia, jotka pääsivät perunan paikalle, kun söimme ensin potut pois tieltä.

Omakasvattamat kurkut olivatkin yllätys... Hupsista keikkaa, jossain vaiheessa taimien kasvatusta olivat kurkkujen ja vesimelonien purkit menneet sekaisin.. Siinä kohtaa kun "kurkkujen" lehdet näyttivät erikoisilta ja kurkut muuttuivat tummiksi ja pyöreiksi, oli pakko myöntää että jotain mätää tässä oli.. :D No, nyt kasvaa 3 vesimelonin alkua huoneessa.




Tomaatteja tulee tänä vuonna hyvin. Niistä ollaan päästy jo vähän nauttimaan.



Kasvimaa on täynnä rikkaruohoja (mikä urakka siellä odottaakaan..) ja onneksi myös paljon väriloistoa.. Kukat ovat lapsistakin kivoja! Kun itse yrittää repiä rikkaruohoja, niin muksuilla on huomio kukkien ihmettelyssä..



Ja viimeisenä pihan uutena muutoksena on meidän pieni aita..
Ukko kyllästyi mummujen kauhuskenaarioihin viereisestä tiestä. Joten hän rakensi väliaikaisen pienen aidanpätkän talon taakse, joka edes hidastaisi muksujen tielle pääsyä, jos he sinne keksisivät rynnätä. Onneksi neiti on jo aika hyvin tajunnut ettei tielle ole asiaa, pikkumies taas ei sääntöjä osaa vielä niin hyvin totella. Mutta parempi tämäkin hidaste kuin ei mitään, lapset voivat silti hetken mielijohteesta yrittää sinne joku päivä... :/ Osittain saatu vähän turvallisempi piha..

Tämmöistä täälläpäin..
Ollaan saatu vähän perusarki rullaamaan meidän kodissa ja kaikkien (eniten ehkä äidin) iloksi myös pikkuneidin leikkikoulu alkoi taas viime viikolla. Oli se 5 kuukautta kyllä pitkä tauko, ja siinä tuli huomattua miten ihanan arvokas asia varhaiskasvatus on. ❤️

Ja koska vietin kullannuppujen (riiviöiden) kanssa sen melkein puoli vuotta aikaa kotona, (joista onneksi sen puolet ajasta pystyttiin näkemään isovanhempiakin) niin nyt tuli lopullinen päätös pääkoppaan.. Kun jotkut kotiäidit odottavat sitä tunnetta, että nyt riittää, nyt jotain muuta. Niin se tunne iski nyt minulle...
Olen vielä selvittämässä asioita, mutta jos kaikki hyvin menisi olen ajatellut hakea koulutukseen ja lapset pääsisivät päiväkotiin jo talvella.
Ajatus koulusta alkoi muhia jo vähän ennen kevään korona-aikaa. Nyt olen selvittänyt vähän päiväkotijuttuja ja seuraavaksi pitäisi ottaa selvää kouluasioista.

Olen samaan aikaan innoissani ja kauhuissani! Melkein 5 vuotta kotona oloa ja nyt hyppy tuntemattomaan.. Ja kaikki tuntuu niin vieraalta.. Viime kouluajasta on aikaa ja päiväkotiasiatkin ovat vielä vieraita.. Toisaalta koen suurta surua jo nyt, että nytkö jo heidät pitää hoitoon jättää, kun kotona ollaan enimmäkseen oltu. Toisaalta en malta odottaa että saisin olla yksin, aikuisten seurassa ilman riitojen selvittelyä ja loppumatonta kotitöiden kuormaa.. Ja kyllä jo oma mieli halajaa töitä ja palkkaakin!

Koulusta kirjoitan lisää, kun saan selville talven puolella, että pääsenkö sinne.. Nyt selvittelen asioita, haen kouluun ja päiväkotiin, ja yritän nauttia tästä toivon mukaan viimeisestä puolesta vuodesta kotiäitinä.. Sitten saa nähdä tulevaisuudessa miten kerkeen työelämässä hoitaa kasvimaita ja kotia, mutta tämä olisi ennemmin tai myöhemmin ollut edessä tämä elämänmuutos. Innolla odotan... :)


lauantai 1. elokuuta 2020

Ompeluhaaste osa 7.



Heinäkuun ommellukset jäivät yhteen... Ei vaan ehtinyt, eikä välillä jaksanut.. Pari työtä jäi keskeneräisiksi, mutta niitä sitten jatketaan jossain vaiheessa elokuuta.. :)

Pilkullisen kankaan, jonka väri näkyy huonosti kuvista, löysin joskus Paimion Ottobre-kaupasta. Kankaasta oli riittävästi minulle t-paitaan. Omistan näköjään muutenkin huonosti kesävaatteita, niin tämä oli hyvä lisä omaan vaatekaappiin.. :)

Ruska 🍁

  Aamuisen kävelyn aikana ihasteltua sumua ja auringonnousua... Lehtikasoja... Ruskan värejä... Kasvimaan viimeiset kukkaset... Syksy on oll...