Sairaslomalla...

Tai ainakin niin "sairaslomalla", mitä kotiäiti pystyy olla.... Nyt ollaan oltu viikko kotona.. Neniä niistetty, kurkkua yskittänyt, olo ollut aivan surkea! Tässä jo muutaman päivän ajan on nyt (vasta) alkanut tuntua paremmalta, pikkuneidillä oli tosin kuumettakin vikat pari päivää, niin on täällä ollut vähän rauhallistakin välillä.. Mikään ei ole pahempaa kun itse sairastat aivan kaameaa tautia ja lapsi jaksaa porskuttaa vieressä samalla energialla kuin normaalistikin..

No, tulipahan viikko levättyä kunnolla. Se sujuikin enimmäkseen tv:n edessä maaten. Eilen oli tosin pakko lähteä kauppaan, kun sit ei enää oma nuppi kestänyt katsella samoja seiniä.. Olenko minä ainoa kotiäiti, joka jaksaa (joutuu) olla sairaan lapsen kanssa viikkoja putkeen kotona lapsen sairastuttua..? Isimies viettää aina liikaa(kin) aikaa töissä, joten hänestä ei kauppareissuja lukuunottamatta ole hyötyä.. Ei etenkään silloin, kun muksu 39 asteen kuumeessa kelpuuttaa vain minun sylin lohdukkeeksi.. Se on kyllä joka kerta kunnon henkinen kamppailu oman mielen kanssa että jaksaa olla sen sairastelun ajan kotona.. No, pakkohan se vaan on, kun ei ole voimiakaan lähteä mihinkään, mutta kyllä sitä menojalkaa alkaa taas vipattaa tämmöisen mökkihöperökauden jälkeen..

No,mutta ehkä tästä eteenpäin alkaa jo näkyä valoa tunnelissa.. Tänään päästiin neidin kanssa ulos, koska kuume oli vihdoinkin laskenut, ja ehkä se pieni ulkoilu tekee hyvää tuolle pikkuihmiselle myös, hänhän se oli kirjaimellisesti sisällä viikon! Minä pääsin sentään välillä polttopuita hakemaan puuvajasta, missä saa pienen happihyppelyn samalla.. Yskäkin on jo vähän loppumaan päin, mikä vaan parantaa omaa oloa entisestään. :)

Ihan laiskana en viikkoa ollut.. Vaikka olo oli kyllä aika pohjalukemissa yhdessä vaiheessa.. Mutta sain vihdoinkin valmiiksi tämän! :)

Aiemmassa postauksessa tästä oli jo vähän juttua.. Ja villapaitahan siitä tuli pikkuneidille! Kunnon jämälankatyö, johon sain jopa muutamat värit kokonaan hävitettyä. Ohjetta tähän ei ollut, päätin vaan ottaa tytöstä mittoja ja kokeilla miten onnistuu, kun pari pientä paitaa olen aiemminkin kutonut.. No, kyllä mä virheitä vähän nään, mutta on se ainakin oikean kokoinen.. :D Joskus aikaa ennen lasta tein valmiiksi villapaidan.. Ohjeessa luki koko 60.. Paita olikin sopivan kokoinen tytön tullessa 86-kokoiseksi, hupsista.. :D
Nyt kun noin iso työ on valmis, taidankin seuraavaksi etsiä, olikos ne piirakkasukat..? No, semmosen ohjeen netistä, niin kokeillaan osaisinko kutoa pitsisukkia yhtään... Ja ompelukonekin on viime aikoina käynyt, katsotaan koska saan sen työn valmiiksi.. ;)