Sukat pirteillä väreillä ja kevään odotusta..

Ja niin sitä kevättä odotellaan...  Koko ajan huomaa päivän pitenevän ja auringonvalon lisääntyvän. Tosin nyt tuntuu ikuisuudelta tämä "koko ajan sataa vettä/lunta/räntää" - jakso..

Joten jos omakin mieli vähän piristyisi kunnon kirkkailla väreillä! Ehkä jonkun muunkin mieli siinä samalla.. :)

Näitä sukkia on kudottu pitkään!
Aloitin nämä joskus loppukesästä, kun harmitti niin älyttömästi aiemmin pieleen kudotut sukat.. Ja näiden piti olla rennot tekeleet, "ei paineita" tyyliset.. Jotain, mitä vaan vähän väkerrellä.. Palauttaa sukkien kutomisen tuntu epäonnistumisen jälkeen.

No, todella rennot olivatkin, kun niissä kesti monta kuukautta ja sukkien palmikkoresoritkin menivät toisesta vähän pieleen.. Jalkapäädyssä on helmineuletta.

Mutta hitaasti, ja ei niin täydellisesti tehtynä, nämäkin lopulta valmistuivat.
Vähän jäivät ehkä pieniksi, mutta jalkoihin silti mahtuvat.

Kevättä todellakin odotellaan. Juuri koko perhe sairasteltiin flunssa ja sää oli harmaa ja sateinen. Vähemmästäkin masentuu..
Silti olen yrittänyt (vointien mukaan) ulkoilla päivittäin lasten kanssa, koska happi piristää ja piha rauhoittaa uhmailijan..

Tässä haikeana tuijotellaan räntäsadetta ja toivotaan aurinkoa.. 

Mutta eiköhän se tästä.. Vähän väliä näyttäytyvä aurinko tuo pientä toivonkipinää, että kyllä se kevät sieltä kulman takaa kohta ilmestyy.. Sitä odotellessa..

Herneet maistuivat niin hyvin, että laitettiin vielä pari purkkia lisää kasvamaan neidin kanssa. 

Viime viikonloppuna tuli toivottavasti tehtyä tämän talven viimeinen lumiukko. Nythän tuo onkin jo sulanut.