Uusi viikko alkoi!
Tuntuu että pieni lepo on auttanut ja flunssa alkaa jo vähän talttua. Hitaasti mutta varmasti.. Pikkuneitikin pääsi aloittamaan leikkikoulun viikon tauon jälkeen.
Täällä tehdään myös hitaasti mutta varmasti erinäisiä askareita.. Edelleen tuntuu ettei tunnit riitä vuorokaudessa, kaiken perusarjen lisäksi..
Ukko touhuaa paljon pihalla, viimeksi nikkaroi eristeet kaivon kanteen, ettei kaivovesi jäädy talvella. Lisäksi teki kaivokopin sisälle hyllyn, johon sai kastelulaitteet ja -letkut yms samaan paikkaan pois jaloista. Kuvia en ole kerennyt näpsiä, mutta ihan hyvännäköistä jälkeä teki.
Itse eilen vähän jumppasin mahan kanssa perunamaalla. Perunanvarret alkavat kuivua ja meillä on nyt parina vuotena tullut perunaruttoa, joten on hyvä poikkasta varret ennen ruton leviämistä perunoihin. Tosin en ole varma onko tänä vuonna ollut ruttoa, en ole niin tarkkaan tutkaillut lehtiä. Perunat olivat ainakin ihan priimakunnossa.
Sain aiemmin Timon varret otettua ja eilen napsin Annabellan varret. Jätin vielä talviperunan, Nikolain, varret koska ne vaikuttivat hyviltä ja vihreiltä. Minun käsittääkseni perunat lopettavat kasvamisen varren katkaisun jälkeen, joten sai vikat perunat vielä lisää aikaa kasvaa.
Ja koska olo on jo vähänkin inhimillinen monen viikon sairastelun jälkeen, niin täytyyhän sitä yrittää olla ahkera muulloin. Vaikka sitten öisin.. Koska en jostain jännästä raskausoireesta johtuen (hormonit varmaan..?) saa ihan joka yö unta, tai ainakaan ihan heti en ole nukahtamassa samoihin aikoihin kuin muut perheenjäsenet, niin olen yrittänyt tehdä välillä öisin säilöntähommia.
Viime yönä meni pari tuntia ylimääräistä kun jäin purkittamaan punajuuria. Taas sain vain yhden rivin ylös maasta ja tuntui että tuli hirveä määrä purkkeihin tavaraa! Peuratkin olivat löytäneet tiensä kasvimaalle ja syöneet, onneksi vain, punajuuririvin lehdet! Kaksi viimeistä riviä oli harson alle peitetty, niihin eivät olleet koskeneet. Myös kukkakaali kärsi vieraista sen verran, että pakko hyväksyä ettei siitä satoa saada tänä vuonna..
Mutta luulen että säilömiset saa jäädä nyt tältä vuodelta. Anopilta saatiin isoja purkkeja etikkakurkkuja, itse tein myös pari. Etikkapunajuuria on nyt monta purkkia myös joista varmaan pari lähtee joululahjaksi.. Lisäksi anoppi keräsi meidän kasvihuoneesta liian suuriksi kasvaneet kurkut ja teki monen monta purkkia kurkkusalaattia. Kyllä meidän perhe näillä pärjää jonkin aikaa.. :D Ihanaa se on saada omasta sadosta säilöttävää ja vielä ihanampaa on "omistaa" anoppi, joka tietää mitä kaikesta voi tehdä, ja jolla on aikaa tehdä. :)
Pienen perheen elämää maaseudun rauhassa. Talon remppaa, käsitöitä ja lapsiperhearkea.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Viimeisen yli puolen vuoden tapahtumia.
Kesä tuli ja melkein jo meni! Tätä kesää vietettiin töiden lisäksi melkein suurimmaksi osaksi uiden. Lasten kanssa käytiin paljon uimaranna...
-
Niin, tuo jotenkin jo kauhealta kuulostava sana.. Itsellä siitä tulee mieleen puupöly, stressi, asioiden järjestelyä yms... Toisaalta odot...
-
Aluksi oli pää ihan tyhjä tämän kertaisen yhteiskirjoituksen kannalta.. Mikä resepti......??! Onpas se jännä juttu, miten näin pari kertaa p...
-
Salon seudun sanomat. 29.1.2019 Tämän päiväisessä paikallislehdessä oli juttua, että vihannekset, etenkin porkkanat ja sipulit, alka...
Eksyin blogiisi ja jäin lueskelemaan. Teilläpä on monenlaisia oman maan juttuja säilöttynä!
VastaaPoistaMukavaa viikon jatkoa, kiva että flunssa alkaa hellittää. Mulla se on vasta alussa, ja nyt jo tuntuu että on keuhkot palasina.
Kiitoksia, eiköhän tää flunssa tästä pikkuhiljaa lähde..
PoistaKyllä satoa on tullut, täytyy vaan loput enää laittaa turvelaatikkoihin talteen, kun tuskin ehdin enempää laittaa purkkeihin. Pääasia että saan loput vaan varastoon. :)